Sivut

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Olo on enemmänkuin neuvoton.

Aamusta alkaen oi se ihana pieni poltteleva tunne alavatsassa, jonka avulla tiedät mitä tuleman pitää sinä päivänä. Kaikki me naiset varmaankin tiedetään mistä on kyse. Mutta oon vähän epätoivonen tällä hetkellä näiden mun pillereiden kanssa. Oon parejakin kokeillut, mutta siirtynyt yhdistelmäehkäisypillereistä Cerazette minipillereihin. Cerazettehan ei sisällä lainkaan estrogeenia progestiinin lisäksi. Aloitin aikoinani Cerazetet ja silloin menkat vähenivät todella radikaalisti ja minulla saattoi olla vuotoja kolme kertaa vuodessa valehtelematta. Sen jälkeen lopetin kaiken ehkäisyn muuttuneen elämäntilanteen vuoksi ja elin ilman jonkun aikaa. Sitten kun aloitin ne uudestaan, ei kyllä mikään muu oo ollut hyvää kun se, että se on suojannut raskauksilta. Minulla on vuotoja milloin sattuu, saattaa olla monta päivää putkeen semmosta pientä epämäärästä tai sit niitä päiviä vaan tulee joskus.. Todella raivostuttavaa. Vaikka vuoto ei aina ole runsasta, se on stressaavaa. Lisäksi esim tänään alkoi taas jumalaton alavatsakipu, ihan niinkuin ennen minkään ehkäisyn käyttöä. Hei hurraa. Ja nää ei lopu tähän, viimeset 3 päivää mulla on ollu jumalaton makeennälkä ja tekee mieli vaan syödä (sen mä tiedän olevan normaalia varmasti kaikilla naisilla tai ainakin suurimmalla osalla) , mutta alkaen vatsakipupäivästä eli tästä aamusta oon ollut taas tosi alakuloinen ja masentuneen oloinen. Lisäks suutun ihan tyhmistä asioista ja menetän heti hermoni. Mä en ymmärrä miksi toimin niin ja skitsoon tyhmistä asioista, en vaan tajua. Mutta pillereiden vaihto on siis edesä, mutta mihin ? Olen neuvoton :(

Mutta jottei menis liian valittamiseksi, niin tänään on ollut muuten hyvä päivä. Olin firman järkkäämäs Punaisen Ristin 8h hätäensiapukurssilla. Ja voin kertoa, että todellakin oli hyödyllinen kurssi varsinkin minulle, joka en ole vastaavalla koskaan ollut. Nyt osaan kääntää tajuttoman henkilön mahalta selälteen ja siitä kylkiasentoon ja elvytyskin sujui ihan ok:sti, vaikka pirun rankkaa hommaa se oikeasti on, enkä todellakaan toivo, että omalle kohdalle koskaan sattuu sellaista tapahtumaa, että joutuisi itse alkamaan elvyttämään jotakuta. Se tilanne on jo ajatuksena todella pelottava, mutta todella hyödyllinen taito se on silti opetella. Suosittelen kaikille kurssin käymistä :) ! Tuossa linkki Punaisen Ristin sivuille, jos kiinnostuit :)!

Hehe oon ehkä liian hyvä työntekijä, kun taas huomenna vapaapäivänä uhraudun töihin. Pomot itte soittelee, että pääseekö auttaan kun porukkaa senku kaatuu saikulle. :/ Riennän apuun! ;D Huomenna mennään kattoon mun hyvän kaverin husky pentua! Aaw en malta odottaa :) koiranpennut on niin ihania.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti